2+ 1 unelmaa

Unelmia on hyvä olla, pieniä sekä suuria. Uskon siihen että elämässä pääsee helpommin eteenpäin, kun on unelmia mitä kohti määrätietoisesti suuntaa.

Sen jälkeen kun meidän yksi suurimmista unelmista toteutui, muutto ulkomaille olen huomannut että itselläni ei oikeastaan ole muita suuria unelmia. Se toi jonkinlaisen ahdistuksen, tässäkö tämä nyt oli?
Unelmani ei ole oikeastaan koskaan ollut utopistisia, unelmani ei ole edes niin isoja… Unelmat vaativat aina työtä ja mikään ei tule helpolla mutta ovat kuitenkin toteutettavissa, kunhan unelma on realistinen.

Paitsi vuosi sitten (ulkomaille muuton lisäksi) oli unelmani oikeasti hyvinkin utopistisia.
Unelmoin mm. taloudellisesta riippumattomuudesta sekä työnteosta mistä vain, milloin vain. Näin jälkeenpäin ajateltuna luulin että unelmoin näistä itse, mutta todellisuudessa nämä unelmat tulivat ulkopuolelta (tietäjät tietää mikä oli kyseessä tällöin ja jos ei, niin blogin postauksia alas selailemalla pystyy tämän arvaamaan)…
Toki en kiellä että taloudellinen riippumattomuus olisi aika bueno, kuka nyt ei siitä tykkäisi? Se ei kuitenkaan ole unelmani, se ei ole se mitä kohti systemaattisesti etenen.

Talven aikana mietin paljon tulevaisuutta, kirjoitin siitä tännekin. Mietin silloin liittyykö kaikki tämä ikään, ikäkriiseilenkö vai onko tämä jotain identtikriiseilyä muuton myötä? Rupesin siis tutkimaan ja miettimään enemmän sisimpääni, mitä haluan ja samalla havahduin että miete joka ollut pitkään itselläni on yksi iso unelma. Ymmärsin myös samalla miksi tämä unelma on ollut vaiettu, miksi en ole siitä oikeasti unelmoinut. En ole koskaan saanut tukea tähän unelmaan, ei edes kukaan lähimmäisistäni ole uskonut että pystynyt siihen ”mieti Ida hei sun peruskouluopintoja sekä lukivaikeuksia” ”Ei susta ole siihen, tiedätkö paljon se vaatii lukemista” ”Eihän sulla ole mitään hajua mistään fysiikasta tai kemiasta”, ”sullahan on vain ammattikoulun tutkinto”, ”haluatko oikeasti tuhlata elämäsi opiskeluihin ja palkkakin loppupeleissä opiskeluun verattuna surkea”- lista on loputon… Nämä lauseet syö oikeasti itseään sekä omatuntoa, uskoa itseensä. Koska sitä uskoa ja tsemppaamista ei ole koskaan tullut keneltäkään niin on vaikea myös ”kääntää” aivot onnistumis moodiin ja ottaa se ensimmäinen askel kohti unelmaansa.
Suurin unelmani on siis päästä lukemaan itseni lääkäriksi. Aikaisintaan meinaan hakea yliopistoon vuoden päästä mutta realistinen hakuaika on vuonna 2022. En myöskään tiedä mihin yliopistoon haen, edes minkä maan yliopistoon. Mutta aika näyttää tämän, tähän ainakin luotan.

Unelma joka toivottavasti toteutuu lähitulevaisuudessa on uusi koti. Tämä koti missä nyt asutaan valittiin kuvien perustein Suomesta käsin. Kodissamme ei ole mitään vikaa, mutta näkymät. Asun Espanjassa, haluan että se tuntuu sisälle asti. Etsimme siis uutta kotia, merinäköalalla tai omalla pihalla. Uudessa kodissa tulisi olemaan minimissään kolme makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, olohuone sekä toimiva (joka on täällä Espanjassa vähän haastavaa) keittiö. Jos kerrostaloon päädytään niin tilava parveke sekä mielellään kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Riippuen asunnon sijainnista niin uima-allas pitää myös löytyä.

En ole koskaan ollut matkailuintoinen. En ole edes nähnyt maailmaa mitenkään erikoisemmin, Suomen naapurimaat, Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja ja Tanska. Espanjassa (Costa de Sol) olin ensimmäisen kerran kun olin 14-vuotias. 18-vuotiaana oltiin Italiassa: Sisiliassa sekä Roomassa. En ole siis koskaan ollut esim. Thaikuissa, Kreetalla tai Kanarialla missä kaverit ramppasi vuosittain.
Nyt kuitenkin aikuisiällä on yksi unelma ollut, päästä New Yorkiin. Olemme Markon kanssa tästä jutelleet mutta hänen into jenkkilään on aika pakkasen puolella. Ei kuitenkaan torpannut ideaa lähteä joskus kahdestaan (haha huom kahdestaan) katsomaan Nykiä. Eli tämäkin on varmasti unelma joka tulee toteutumaan joskus tulevaisuudessa kun lapset hieman kasvaneet.
Vaihtoehtoisesti puhuttiin myös veljeni kanssa jos tehtäisi sisko-veli reissu meidän kolmekymppisten kunniaksi, eli voisihan sitä käydä katsomassa Big Apple veljenikin kanssa, katsotaan…

Eli oikeastaan, mulla on kaksi suurempaa unelmaa sekä yksi pienempi joka on helpoiten toteutettavissa. Tuntuu että ihmisillä on paljon, tosi paljon unelmia ja mietin tätäkin kirjoittaessa että onko mulla oikeasti vain kolme unelmaa, kehtaanko edes julkaista tätä tekstiä..?
Toki, haluan lisätä että on itsellänikin nämä perus unelmat: Pysyä terveenä, pitää lapseni turvassa, nähdä lapseni kasvavan jne. mutta nämä mietteet ovat päivittäisiä ja uskon että kaikilla ovat nämä, etenkin perheellisillä.

Pidät ehkä myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *