Arki keskellä poikkeusoloja.

Takana yli kaksi viikkoa ulkonaliikkumiskieltoa. Edessä vielä noin puolet ellei hallitus määrää lisää. Miten jaksetaan, vai jaksetaanko?

On päiviä kun ei saada edes vaatteita puettua. Toki, yökkärit ovat best kotona ja mitäs sitä pukemaan kun kotona vain ollaan..? Pyrin kuitenkin että vaatteet päälle edes jossain vaiheessa päivää, ihan vain pitääkseen rutiineista kiinni ja etenkin Amelielle, ymmärtää että nyt on päivä ja illalla kun yökkärit päälle niin yöunet alkaa lähestymään.

Ulkonaliikkumiskieltoa on ollut nyt 16 päivää, eli 13 päivää olisi jäljellä. Toki, hallitus voi määrätä ulkonaliikkumiskieltoa ainoastaan kaksi viikkoa kerrallaan eli voihan tämä tästä vielä jatkua. Ulkonaliikkumiskieltoa kiristettiin kuitenkin tänään entisestään, Espanja pysäytti koko taloutensa. Kaupassa saa esim. käydä kun pakko, eli ei juosta hakemaan sitä yhtä maitoa ainoastaan. Me pyritään käymään kerran viikossa, Marko hoitaa tämän. Kauppaan mennessä on hengitys-suoja sekä kertakäyttöhanskat. Marko myös riisuu itsensä heti kun saapuu kotiin ja menee suihkuun. Sillä aikaan desinfioin kauppatavarat. Kauppaan otetaan tietty määrä ihmisiä kerrallaan sisään, jonotetaan se metri väliä toiseen sekä hanskat käteen. Esim Mercadonalla ei myöskään ole kaikkia elintarvikkeita myynnissä poikkeusaikana.

Olen kuitenkin yllättynyt kuinka nopeasti lapset ovat sopeutuneet tähän tilanteeseen, ajatellen että olemme hyvin liikkuva sekä sosiaalinen perhe. Maxine ymmärtää täysin tilanteen on kuitenkin niin iso sekä Amelie niin pieni että hän on tyytyväinen vaan kaikki on koolla. Vaikeinta tämä taitaa olla Evelinelle, aamulla kysyy ensimmäisenä ”pääseekö tänään ulos, pääsenkö tänään päiväkotiin”. Olemme toki puhuneet miksi ei voi mennä nyt ulos tai päiväkotiin. Sekä kuunnelleet Youtubesta Mimmit feat. Akuliina- Muista pestä kädet- biisiä, suositus siitä muuten!
Marko tekee töitä samaan tahtiin edelleen, kotoota. Meillä asunnossa kuitenkin niin hyvä pohjaratkaisu että saa ”etelä-siiven” kokonaan kiinni ja Marko pystyy palaveerata samaan tahtiin kuin aikasemmin vaikka koko perhe kotona.

Niinkuin kaikki muutkin koululaiset, niin myös Maxine opiskelee kotoota käsin. En tiedän onko kuinka tavallista (täällä) että vanhemmat ovat yhteydessä opettajaan Dojon (Suomessa Wilma) kautta, mutta itse olen ollut ja huomaan viesteistä että opettaja on hieman ehkä hämmentynyt mutta samalla hyvin tsemppaava ja innoissaan kun kerron missä mennään ja kuulumisia. Maxinella on onneksi kotiopiskelu lähtenyt hyvin käyntiin vaikka matematiikan tekstitehtävät käännetään välillä kääntäjällä sekä eri laskukaavoja yritetään googlettaa. Ranskaa ja englantia opiskelee appin kautta puhelimella sekä minä koitan saneluita äännellä hyvin espanjalaisittain (pakko myöntää että vaikeata on, toki helppoa Maxinelle kun ääntelen lauseet niin miten kirjoitetaan…) mutta koen että hyvin ollaan kuitenkin pärjätty- hyvä me!

Viime viikolla oli päiviä kun ärsytti äärimmäisen paljon tämä kotona oleminen, provosoiduin pienestäkin, pääkipu yltyi ja tuntui että kuume oli nousemassa. Epäilen että nuo oireet johtui kyllä ihan vain stressistä ja väsymyksestä (Amelie ei nuku…). En siis vain kertakaikkisen kestänyt ketään, etenkään ketään sosiaalisesta mediasta. Ihmisten tyhmyys, itsekkyys sekä välinpitämättömyys ärsytti niin paljon.
Sain myös hyvin arvostelevia viestejä instagramiin, kuinka mm. vastuuton äiti olen kun jäädään Espanjaan, siis kotiimme sekä kuinka ylihysterisoidaan kun Marko vaihtaa vaatteet kauppareissun jälkeen ja desinfioidaan kauppatavarat. Mutta, miksi ei olla ylivarovainen kun että välinpitämättömyydellä toisi viruksen kotiin?

Olen pyrkinyt keksimään päivisin vähän erillaista tekemistä, ollaan tehty taikataikinaa, perunajauho- vesiseos limaa sekä leivottu. Puhumattakaan leikitty ravintolaa, kotileikkiä ja pelattu eri pelejä.
Tuskailin viime viikolla myös miksi ei ennakoitu tätä ja ostettu 1000 palan palapeliä. Perjantaina kuitenkin välähti että voihan sen palapelin tilata kotiinkin, niin tehtiin. Palapeli sekä timanttityö tilaus saapuikin jo tänään!

P.S Tiesitkö että joka ilta kello 20.00 kokoontuu kaikki omille parvekkeelleen taputtamaan sairaaloiden hoitohenkilökunnalle. Arvostamme heidän työtään valtavasti sekä tsempataan, yhdessä voitetaan Korona!

Pidät ehkä myös näistä

2 kommenttia

  1. Kiva kuulla arjestanne siellä. Instagramissa kerrot olevasi yrittäjä, miten yrityksen pyörittäminen hoituu tuommoisessa tilanteessa? Mitä kaikkea pystyt tekemään etänä ja mitä et?

    Aika hirveä tilanne siellä, tsemppiä!

    1. En ole suoranaisesti yrittäjä, tai en laske itseäni kunnon yrittäjäksi. Pienyrittäjän y-tunnus löytyy, blogin sekä erinäisten sosiaalisen median yhteistöitä varten. 🙂

      Kiitos paljon tsempeistä, samoin sinne myös!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *